Motelliaamiaisen jälkeen alkoi jälleen pyörien pakkaaminen. Eilisen sateen jälkeen pyörät näyttivät melko karmeilta, joten "tuulilasi- ja visiirivastaava" Rauli alkoi niitä putsailemaan monen reissun tuomalla tehokkuudella. Siinä samalla tuli pyyhittyä pahimmat törkyt muualtakin kun kerran hotellin pyyhe oli käytössä.
Taas lähdettiin liikkeelle aurinkoiseen aamuun tietä Interstate 70 länteen, määränpäänä Moab. Vinkki Moabista saatiin jo alkumatkasta Denverissä, joten suunniteltua reittiä vähän muokkailemalla saatiin tämäkin kohde sopimaan reitille. Grand Junctionissa tankattiin ja taas uusin kuvioin, tällä kertaa meikäläinen oli panttina Veikon pankkikortin kanssa sisällä tankkauksen ajan, ei tainnut kauppias oikein ymmärtää käyttämäämme fingelskaa ... no menovettä saatiin ja matka jatkui. Sen verran taisi tankkausepisodi kuitenkin Veikon päätä sekoittaa, että ohitimme paikkakunnan H-D-liikkeen pysähtymättä, siitä on kyllä sen jälkeen huomauteltu useampaankin kertaan.
Osavaltio vaihtui Coloradosta Utahiin. Hieman huvitti rajalla kyltti LEAVING COLOURFUL COLORADO, värikästä on tällä reitillä ollut vasta sininen taivas, muuten aika yksioikoisen vihertävien puskaiden täplittämää kellanruskeanharmaata kivikkoa ja heinää. No ehkä jossain päin tai jonain toisena vuodenaikana on toisin.
Värejä alkaa löytyä maastossa, kivikoissa ja kallioissa kun lähestymme Moabia. Ajoimme Arches National Parkin reitin niin pikälle kuin tietä riitti ja samaa reittiä takaisin. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä siellä myös ne näyttävimmät kivikaaret, mutta yli kolmenkymmenen asteen lämpötila auringon porottaessa suoraan nuppiin, ei ole oikein saa suomalaista motoristia innostumaan parin kilometrin patikkavaelluksesta. Katsellaan vaikka mainoskuvia mieluummin. Vaikuttava paikka näinkin nähtynä, ehdottomasti kannatti käydä.
Hikisen lenkin jälkeen pidimme kahvi- ja neuvottelutauon Moabissa. Jatketaanko matkaa (mukavaa ajoaikaa vielä n. 2 tuntia) vai jäädäänkö paikkakunnalle ja etsitään joku majapaikka. Päätettiin jatkaa vielä matkaa ja toivoa parasta, että jostain sopivan matkan päästä löytyy säällinen motelli tai hotelli yöpymiseen. Kuinka ollakaan, taas suunnistettiin kahden sadepilven väliin. Vettähän sieltä tietysti tuli, ei kuitenkaan yhtä "kulmikkaita" pisaroita kuin eilen, eikä sadeaika kestänyt kuin hetken. Lämpötila kuitenkin laski toistakymmentä astetta, sekään ei välttämättä ollut niin huono asia kun lähtölämpö oli mitä oli.
Suuntamme oli Moabista itään, joten saavuimme jälleen Coloradon puolelle Paradoxin kautta Naturitaan. Pieni paikka, kuppila ja pari kauppaa. Motelli on kuitenkin siisti ja hintakin sopiva. Avointa ruokapaikkaa oli kuitenkin turha etsiä, piti turvautua kaupan annoksiin ja motellin omaan vaatimattomaan tarjontaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti